Tahdissa mars!

Seuraavalle Seta-marssille on sitten sukat valmiina. Sateenkaarilanka olikin oikeasti vähemmän räikeä kuin mitä novitan nettisivut antoivat ymmärtää ja yhdistettynä siniturkoosiin melko rauhallinen yhteistulos.

Jo vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään...Kaksivuotiaan kanssa otimme ilon irti lingotuista lumipenkoista ja jopa mies innostui kaivelemaan isojen lasten kanssa. Vasemmalla Hölmölän luola, oikealla Hobittila. Luolien välillä on kilpailua siitä kellä on isommat tilat ja parempi varustelu. Hobittilassa on ainakin toimiva nettiyhteys, oli hieman absurdia kun kaivellessani luolan perällä puhelin huusi taskusta "You got mail!".

Iltavalaistus luolilla. Onneksi ei asuta missään keskustassa niin eivät Make ja Pera *röyh* tule kylään iltaa istumaan kymppikassin kera. Nehän lähtisivät vasta kun lumet sulaisivat.


Jossain välissä huvitti muuntaa jämälankoja hexagonien muotoon muttei virkatuttanut ihan koko hameen vertaa. Tämmöinen tuli sitten askarreltua fleecestä ja tilkuista. On kuulemma hieno kun Perakin niin Siwan ovelta perään huuteli. "Ompas naisellinen tuo kukkahame! Kuuliksää! *röyh*"


Ja viimoisena iltojeni ilo ja öitteni pelastus. Niskajumi tulee jos ei niska pysy riittävän lämpöisenä yöllä ja tämä on melkein liiankin lämmin (lankana loft). Kevään lähestyessä tarvinnee tikuttaa vähän kesäisempi versio.

Jatkamme kaameankylmän talvipäivän viettoa varustuksina paita,fleecepaita ja villatakki sekä pitkät kalsarit,villahousut, housut ja kahdet villasukat sekä huopatossut. Ja sisällä on sentään 22 astetta, ulkona samanverran pakkasta. Minäkö viluinen?

Mulla on uusi ompelukone mutta se tekee ihan hirviötä jälkeä

Hirviökokous!

Nämä kaikki suloiset hirviöt ovat kirjasta Make a Monster, tekijä Fiona Goble. Kirjoittajalla on kaksi muutakin pehmolelukirjaa ja ainakin tämä hirviökirja oli tosi kiva ja kaavat ja ohjeet selkeät.

Punainen Leo-hirviö on ollut niin tuhma että persaus on kulunut puhki ja paikattu. Zoltan-lisko tarkastaa asiaa.
Leolla ja Leottarella synkkaa hyvin.

Leottarella on lämpimia tunteita myös Rufusta kohtaan.

Päivitin vanhan husqvarna viking romeoni emerald 203:seen ja olen aivan tohkeissani testaillut uutta leluani, se tekee jopa kirjaimia! Nyt on sitten kivaa pitkäksi aikaa:D

Vanha kone jää muun perheen käyttöön, huollon jälkeen romeo pelaa varmasti kuin uusi vielä toisen vuosikymmenen. Romeo on ostettu nimittäin markka-aikana eli ennen vuotta 2001! Samassa ajassa olen kuluttanut rikki kaksi pesukonetta, kolme mikroaaltouunia, parit vedenkeittimet, leivänpaahtimet, kahvinkeittimet sun muut vekottimet ja tämä ompelukone se vaan pelittää. Onneksi vielä jotkut laitteet tehdään kestämään käyttöäkin.

Täällä sitä ollaan vaan ja hommaillaan

ja joulua odotetaan...Pukin konttiin päätyy tänä vuonna rintaneuloja/heijastimia, leikkiruokaa ja muuta ommeltua, vain kahdet sukat ja kaksi aiemmin valmistunutta kaulahuivia lähtee puikoilta lahjaksi. Täällä on hurahdettu täysin kaikenlaiseen ompeluun ja muuhun värkkäämiseen ja neulominen on jäänyt teeveeviihteen sivutyöksi.

Tämän taidan pitää itse;)
Nämä lähtevät lahjaksi
Eläimien hyväksymää ruokaa


Ja sitten niitä tarveneuleita:
Pahimpien pakkasten varalle tyttärelle tuplasti ainolla neulottu palmikkopipo ja raitasukat. Tytär on kait jo kummatkin neuleet hukannut.

Ja siellä messuilla oli niin muukaavaa...

oi, onneks ette kaikki olleet mukaanaa...Sillä tungosta riitti vielä sunnuntainakin kun mummot olivat heräilleet (katsomoiden alta???) kellon ollessa 11. Mummot varmaan menevät messuille perjantaina ja yöpyvät jossain salapiilossa kaksi yötä ja tungostavat reippaina kaikki kolme päivää etenkin novitan osastolla...

No mutta tuliaisia:

Sukkalankaa miehelle, hamppuvillaa huiviksi, ihanaa sukkalankaa jonka ympärille käsi vaan tarttui eikä päästänyt irti millään, strasseja joululahjaprojektiin ja koholakkaa kuvien suojaamiseen.
Ihania kankaita, sydännuppineuloja, mininappeja ja korunosia. Lapset saivat tuliaisiksi ötökkäavaimenperän, kristallin johon kaiverrettu sisään kuva ja pienin sai pläkkipeltisen pikkumukin sekä kulkusen kaulaan. Nämä aarteet oli jo kuvaushetkellä visusti piiloissa ja ötökkäavaimenperä on jopa julistettu onnenkaluksi:)

Kiitos matkaseuralle, reissu oli rankka mutta antoisa ja kotiinpalatessa oli väsynyt ja onnellinen olo. Kiitos erityisesti Punaselle tossuista, niille löytyy meidän kylmillä lattioilla käyttöä. Saat jotain mukavaa ensi neuletapaamisessa...

Ai niin, tapasin sitten Tinttamarellin Pirren ja Titityyn Tiinan ja tulipa nähtyä Tapiokin ja Jukka Rintala.

Pääkopassa on meneillään luova ompelukausi, ideamylly pyörii niin ettei meinaa saada aina edes nukuttua. On ommeltu koruja, heijastimia, pitkiä kalsareita ja aluspaitoja, pyjamia ja joululahjojakin. Messujen jälkeen tuli sitten vielä lisää myllytettävää kun törmäsin pariin samanhenkisten juttujen tekijään.

Viimeaikojen hyvät teot:

Pikkulintu-rintakorulla ilahdutin tytärtäni


Neulahuovutetulla kärpässieni-neulatyynyllä ilahdutin itseäni
Ja piitkään valmisteilla olleilla sukilla ilahdutin miestäni:)

Nyt kutsuu ompelusoppi, näkyillään taas !

Varokaa! Hirmuliskoja!

Tuossa oven vasemmassa reunassa alhaalla pitäisi olla kyltti Varokaa hirmuliskoja!

Harjalisko väijyy sisääntulijaa. Jos tunnet jotain outoa nilkassasi,

niin ne ovat nämä pienet veitsenterävät hampaat.
Installaatio:tytär, harjalisko;kirpparilta.

Aasinsiltaa myöten käymme valmistuneisiin käsitöihin takana pilkottavan eurokankaan kassin myötä. Mutta virkistäytykää ensin kupillisella kahvia:



Pienimmäinen keksi vastikään taskut jotka työnnetään aina täyteen kamaa. Jos taskuja ei ole (esim. yöpuvussa) niin silloin tungetaan vaan puku täyteen pikkuautoja ja leegoja. Jos tämäkään ei onnistu niin sitten kerätään kädet täyteen tavaraa ja turhaudutaan kun ne putoavat pienistä käsistä. Ihan pikkuisen elämää helpottamaan ompelin pikkukassin missä kuskata aarteita, kangas on anopin vanhaa verhoa noin 70-luvulta ja kassi pysyy auki kun taitteen sisällä on vanhan pikkurepun pehmustetut hihnat ommeltuna renkaaksi. Tuote otettiin riemulla vastaan ja on jokapäiväisessä käytössä.

Pienille käsille syntyy todella nopeasti lämmikettä kun opettelee ompelemaan itse hanskoja.

Ja syksyn kylmien tultua ei smurffipukukaan ole liian kuuma.Karvakangas eurokankaasta, kaava ottobren (tämä kaava on vähän liian leveä ja kaula-aukko jää liian isoksi niinpä en nyt sitä linkitä)
Eräänä päivänä smurffihaalari kaipasi pesua ja oli tarvetta toiselle haalarille. En sitten viitsinyt lähteä haalarikaupoille vaan kiipesin yläkertaan ja puuhasin kankaiden kanssa aikani ja iltapäivällä pääsimmekin jo ulkoilemaan uusi haalari päällä. Sama kaava kuin edellisessä, lyhensin vähän hihoja ja lahkeita ja kavensin sivuja mutta kaula-aukko vaati vielä kuminauhan pysyäkseen aisoissa. Kaulus sai vanutäytteen, kankaat eurokankaasta ja vetoketju Luhdan tehtaanmyymälästä Nastolasta.

The temperature is below zero at mornings and some warm overalls are needed. Sometimes it´s easier to go upstairs and sew some than go to frustrating shopping trip to neares bigger town wich is 30 kilometres away. Also I learn to sew mittens and they´re so fast to make compared to knitted ones. Next time I´ll show some warm knitted items.

Hiljainen poika?

Jos teen pojalleni pojan niin olenko mummo? Lapsenlapsi siis alla:

Olen ehkä (melkein) ainoa jolle tulee tästä nukesta mieleen Terrance ja Phillip. Meillä oli miehen kanssa hauskaa kun tämä valmistui, välittömästi hän laulaa luikautti hävyttömän viisun. Onneksi hän esiintyy vain iltaisin...

Lähilankakaupan antiikkisista valikoimista löytyi ihonväristä coats lyric lankaa jota tarvitsee ehkä käydä hakemassa vielä muutama kerä varastoon kun ihonväristen lankojen saatavuus on huonoa. Villaisia nukkelankoja löytyi erään paikallisen värjärin valikoimasta, kyselkää ihonvärisiä suoraan Miirmalta jos joku muu vastaavaa kaipaa.

Tässä keskipojan eli middlesonin kuutti katselee kollegoitaan ravelrystä.

Sampsukan kangashyllyillä lähti vähän mopo käsistä eikä tässä ole edes kaikki mitä ostin, ihana sammakkotrikoo jäi kuvasta puuttumaan.

Kenkäkaupassa onnisti kerrankin, löysin aivan unelmanihanat maiharit talveksi, ja näihin sopivat pitemmät villasukat ovat puikoilla valmistumassa. Nää kengät ovat pitkäaikaisen unelman täyttymys!

I´ve crocheted even more amigurumis, these can be a real obsession. The boy remainds me of Terrence and Phillip from south park and hubby and me got a good laugh playing with it. I have to make a whole family for my little boy and I found some skin coloured yarn from a local dyer.
Then I did some fabric shopping and found my dream military boots. Now I must go and knit some long socks with these fabulous boots.

Virkkuukoukkuun joutui hän

Marimekolla oli myynnissä virkattu nalle jonka nenää pikkupoijjaan oli kiva painella. Lupasin virkata oman ötökän kotona ja aikamoinen possu sitten syntyikin.

Yhdeksänvuotias tyttäreni toivoi mustekalaa, toivottavasti kelpaa! Yleensä kaikki vaatteet muuttuvat heti kauheiksi kun ne on ostettu ja mikään ei nyt oikein kelpaa, taitaa olla esimurrosikää ilmassa. Huoh.


Ostinpa sitten puroa tarjouksesta kun tytär väitti ettei se kutita kaulaa. Ravelrysta kaivoin kivan poikittainvirkatun kaulahuivin ohjeen (tarvitsen ohjeen virkkauksiin kun olen niissä kokematon) ja kaksi kerää puroa plus vähän samantapaisia jämiä käytettyäni sain huivin syksyn kylmiä varten valmiiksi. Päättelen langat kun tulee kylmä, jos tämä kelpaa yleensäkään käyttöön.

Tämä tetraedripussukka taisi sentään kelvata käyttöön, kokeilin miten tälläinen ommellaan ja tämä retrokangas oli niin kaverin näköinen että lahjoitin sen suosiolla hänelle.
Vuosi sitten keväällä tuli tarve ostaa uusi itkuhälytin kun vanha petti luottamukseni eikä inahtanutkaan. Uuden hälyttimen myyjä kehoitti laittamaan pakkasilla vaikkapa villasukan sisälle että patterit pysyisivät kunnossa. No eihän neuloja voi laittaa villasukkaan muuta kuin jalan joten hälyttimelle piti TIETENKIN neuloa OMA suojus. Eikä mikään hitsin villasukka*jupisee*
Kyseinen mebby3 hälytin olisi myynnissä jos joku tarvitsee.

Kangaskoukkuunkin on ajauduttu, ensi kerralla esittelen mitä ihanaa ostin Sampsukan kotipuodista Nastolasta.

I´ve crocheted some things for kids and tried sewing the tetrahedron bag.

Maailman ihanin puikkopussi

Kankaina amy butleria, dahliakukallista tilkkutyöpuuvillaa ek:sta ja virosta ostettua lintu- ja kukkakuvioista puuvillasatiinia. Kaikki ihanimmat kankaani samassa paketissa parhaitten puikkojeni suojana.






Ja yllätys, novitalle oli tullut kivanvärisiä sukkalankoja, ensimmäisenä testiin pääsivät sinisorsa ja karkkiraita.



Ajateltiin Hepsin kanssa puuhata tännepäin oma neuleretriitti jos kiinnostuneita riittää. Pysykää kuulolla!

Sisämaan pikku järviä

Tällä hetkellä pihassa on 25 senttiä syvä järvi, ojitettu on mutta ne eivät tällä hetkellä vielä vedä mihinkään. Veljeni ehdotti että laitan muovisorsia järveen ja odottelen saalista pääsiäispöytään. Viereinen "joki" ei vielä aamulla virrannut, luulisin siinä tänään alkavan jotain tapahtumaan kun koko päivän sataa.
Sitten vähän niitä ompeluksia:

Kettu ja karhu joustofroteesta 80 cm paita (tämä kangas on superihanaa)
Myllymuksujen joustofroteesta ja tirsokkaan pallocollegesta 80 cm housuja, ottobren mainiolla kaavalla.
Parit haalarit ja kyllä, meillä pidetään pojalla pinkkejä tähtihaalareita.

Bambutrikoinen kangas myllymuksuilta, kaava paitaan ottobresta (en juuri muiden lehtien lastenvaatekaavoja käytäkään)


Nämä kaikki ovat meillä uusia lempivaatteita ja näitä on vielä lisääkin mutta kuten voi arvata niin lempivaatteet ovat pyykissä ja pyykkiä on viiden hengen perheessä paljon!

Isommille on valmistunut kalsareita ja yöpukuja ja itsellekin on tulossa tikkitakki ja tunika sekä kietaisumekko, huutonetistä on tullut kangasta, ebaysta on tullut kangasta ja tapiokin lähetti vähän lankoja joten täällä pitää kiirettä niiden kanssa.

Puikoilla on pellavatunikaa, kesäboleroa ja sukkia, lallukalle pitäisi neuloa pipoja ja lapasia ja itsellekin pitäisi jokin kiva keväthattu kutaista. Pantoja dropsin ohjeella on valmistunut kaksi ja kolmas on puikoilla, nämä on nopeita tehdä kun päivässä neuloo kaksikin.Pantaan menee alle 40 g seiskaveikan paksuista lankaa, näihin saa pienetkin keränloput käytettyä.

I have been very busy sewing like a maniac and knitting new clothes since the old ones are not fitting any more. And as you can see we have our own little lake on our yard! Waiting for ducks to come to our easter dinner....

Vauva on uusi musta

Syntyvyys on parina vuonna ollut nousussa ja tänä keväänä kait erityisesti kun kerran kela-korttiakin sai odotella miltei kolmekuiseksi asti. Vauvan mukana saattaa esiintyä seuraavanlaisia asusteita:


Kestävät pestävät kestovaipat, tässä kaksi pul-kuorta ja kaksi pehmeää sisävaippaa. Nappikone on ollut kovassa käytössä sillä napit ovat kivempiä käytössä ja pesuissa kuin kankeat jokapaikkaan tarraavat tarranauhat.

Sanotaan että matkiminen on imartelun eräs muoto, tässä imarrellaan erästä sopivaa vaippamallia. Kiitos AnneM kankaista, tämä ja norsuvaippa ovat ihan parhaat suosikit.

Ruoka-automaattikin lienee syytä verhoilla tässä pohjoisessa ilmastossa, kietaisuimetyspaita on muokattu ottobren naistenlehdestä.


Tämä vihreä loimi on myös muokattu ottobren peruspaidan kaavasta, idea sama kuin boobeissa paitsi alaetukappaleen reunassa on sopivan napakka kuminauha ja kappale alkaa kainalon alta ettei vahingossa mitään vilahtelisi.


Löysin aivan upean laatuista englantilaista trikoota eurokankaasta, ikinä en ole parempaa trikoota tavannut kun kestää pesut ja käytöt uudenveroisena. Tämä on käytössä yöimetyspaitana kun tykkään ettei koko rinnukset saa palella öisin.

Just a few garments that I´ve sewed after baby was born.

Vaativa huuto kuuluttaa taas iltasyötön pariin, kiitoksia ja näkemiin!