15. joulukuuta 2005

Tänään pitäisi postittaa nämä/ Today you should sent these

En ole sellainen ihminen joka tykkää askarrella lasten kanssa. Se vaatii hyvin, hyvin, hyvin, hyvin, hyvin, hyvin paljon kärsivällisyyttä. Ja enkelimäisen kiltin lapsen joka tekee vain sen mitä käsketään. Se on kuulkaa kauhiaa jälkeä mitä askarteleva lapsi saa innostuessaan aikaan, loppujen lopuksi huomaat että mäyräkoira on liimattu jääkaappiin kiinni ja koristeltu glitterein, paljetein, paperisilpuin ja lahjanaruin ja kaikki tämä tapahtui sillä aikaa kun olit vessassa. Ja olet iloinen siitä että koirasta ei leikattu mitään tärkeää irti.
Mutta tässä näyte tämän vuoden taiteiluista, ja nämä muuten ovat jo postissa.

Siirsin neuleohjeeni vuodatukseen,mutta vanhat linkit toimivat vielä.

It´s time to put these to post. I don´t really like crafting with kids, it takes very,very,very,very much patience and a kid who does exactly what is told. Odd things can happen if kids get too excited with crafts, you go to toilet and meanwhile you dachshund get glued to fridgerator and is all covered with glitters and giftstrings. And you´re lucky if kids have not cut anything important off with scissors.
I moved most my patterns to another site, if you´re interested of my patterns just ask, I´ll be happy to help.

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

I know exactly what you are talking! You should see my attic these days - there is no place where glue, glitter, paper, yarn, beads, ... are not!!!
But it will end one day. I really hope!

Susanna kirjoitti...

ja minä kun aina luulin että sinä oot just niitä naisia jotka ilolla ja riemulla askartelee muksujensa kanssa päivät pitkät! Mutta tiedän kyllä erittäin hyvin mitä tarkoitat :D Miten tarhan tädit kestää, oikeasti?

Hanna kirjoitti...

Mullakin oli sama käsitys kuin Susannalla, en tiä sit miksi. Mä siis suorastaan kammoan askartelua. Ompelen, neulon ja maalaan mut en missään nimessä askartele. Mulla ei ole sitä vaadittavaa pitkää pinnaa lasten kanssa askarteluun.

KirsiÄr kirjoitti...

Tarhan tädeille maksetaan lasten kanssa askartelemisesta.

Minä askartelen ja piirtelen mielelläni lasten kanssa. Kas kun minulla ei yleensä ole minkäänlaista siivousvastuuta. Kieltämättä sakset, liima ja kimallus kolmivuotiaan käsissä voivat olla joukkotuhoase.

Anonyymi kirjoitti...

Hih!
Ihanaa että en ole yksin =)
Tosin tänään lupasin että tehdään vielä muutamia koristeita...
Täytynee vuodattaa myöhemmin sitten omaan blogiin fiilikset :)

Anonyymi kirjoitti...

Tiedän mitä tarkoitat ja yksi katastrofi johtaa toiseen. Toinen kaataa liimapurkin pöydälle ja toinen iskee kätensä liimaan ja laittaa vähän hilettä päälle. Kun alat siivota sotkua, toinen ehtii leikata reiän paitaansa...

Mutta kaikesta huolimatta minä tykkään askarrella lasteni kanssa, erityisesti sen isomman, joka askartelee varsin omatoimisesti ja tolkullisesti. Ja kun lapset askartelevat, niin äiti saa vaikka vähän neulomisaikaa :-)
Tanja

Elli kirjoitti...

Juu-ei, en mäkään kykene äiti-lapsi-askarteluun. Annoin oman pojan osallistua joulukorttiaskarteluun sen verran tänä vuonna että sai ihan itte laittaa ne kortit postilaatikkoon. ;) Ehkä joskus tulevina vuosina...

Susanna kirjoitti...

kiitos siitä Tyyliä vai ei- kirjasuosituksesta. kirjahan on loistava!

Anonyymi kirjoitti...

I had to laugh at the image of a dachshund covered in glitter and string! :-)

You are very welcome to link to my sock yarn review! I'm glad it's useful to you.

Lycka är ~ Onnea on kirjoitti...

Korteista tuli ihan kivat!
ite yritin 9 kk kansaa väsätä isänpäiväkorttii vähän aikaa sitten..no ei se siit tykänny mut pakko mikä pakko..
Mukavaa joulua sulle :)!!