7. huhtikuuta 2006

Palvelua vaaditaan / Demanding service

Tiesittekö että jos lähin posti on yli viiden kilometrin päässä, posti toimittaa paketit halutessasi maksutta kotiisi? Kun saat pakettikortin, soitat postiin ja he tuovat seuraavana päivänä paketin. Ja jos haluat, voit jättää lähtevän postin postimerkkeineen omaan laatikkoosi ja postinkantaja ottaa sen mukaan tuodessaan postia, kunhan vain hankit postilta keltaisen merkin postilaatikkoosi. Haja-asutusalueella postinkantajasi myös myy postimerkkejä.

Muuton jälkeen aloin miettiä kirjastoauton käyttämistä ja kävi ilmi että auto pysähtyy parin kilometrin päässä=liian kaukana että pääsisi lasten kanssa asioimaan tiellä jota ei aurata, suolata ja jolla ajetaan kovaa. Kysyin kirjastosta että voisiko auto käydä vähän lähempänä meitä ja se kuulemma onnistuu mutta siihen menee aikaa. Aiomme kuitenkin asua täällä seuraavat x-kymmentä vuotta joten pieni odottelu ei haittaa ja on kiva päästä säännöllisesti kirjastoon. Ehkä lähistön muutkin asukkaat huomaavat tarvitsevansa kirjastoautoa.

Tunsin itseni k-kaupan mainoksen tytöksi joka nousee bussiin vaatiessani kaupan kassalla alennusta lehdestä joka oli hieman repeytynyt, mutta myyjä antoi 1,90 senttiä alennusta kunhan vain avasin suuni ja kysyin. Vahingoittuneesta tuotteesta voi aina vaatia alennusta, eikä vahongon tarvitse olla edes suuri. Jos löydät hatun jossa on tahra, takin josta puuttuu nappi, mieti kannattaako vika korjata itse, voiko sen korjata itse ja pyydä reilusti alennusta tuotteesta. Sama koskee mallikappaleita, jos ostat pesukoneen ja ainoa kappale on toiminut mallina saatat saada sen alennuksella tai pidennetyllä takuulla. Aina kannattaa kysyä.

Vaadi palvelua, jätä palautetta, kerro reilusti mikäli et ole johonkin asiaan tyytyväinen ja muista myös positiivinen palaute. Kiittäminen unohtuu usein mutta jos koet saaneesi erittäin hyvää palvelua niin siitäkin voi kertoa. Tai jos saat erittäin tylyä palvelua älä tyydy pelkästään äänestämään jaloillasi vaan kerro myös siitä kyseiselle asiakaspalvelijalle. Kerro myös ettet suosittele muillekaan paikan palveluja. Eihän mikään ikinä parane jos kukaan ei avaa suutaan.
Pätee myös (avio)liitoissa, kumppanit eivät yleensä lue ajatuksianne.

This post is about demanding service, few examples of maybe unknown post-services and about how you should always give feedback, negative AND positive. And you should not buy things in full price if they´re damaged or example-pieces. Nothing ever get better if you don´t dare to open you mouth and say something. Even husbands need some information of what´s in your mind, they´re not mindreaders.

Just do something.

9 kommenttia:

Altocumulus kirjoitti...

Olen asunut ikäni maalla muutamaa välivuotta lukuunottamatta, enkä ole tajunnut, että paketin saisi kotiinkin. Tosin eipä niitä asiasta tehden ole yleensä haettukaan, mutta nykyään posti sijaitsee "väärässä suunnassa" muuta asiointia ajatellen, joten tuosta voisi olla hyötyäkin. Pitäisiköhän tilata lankaa?? ;)

laurakoo kirjoitti...

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Olen myös asiallisen palautteen antamisen puolestapuhuja. Armaani joskus ihmettelee miten mä jaksan "nitistä" kaikesta, mutkun ei muuten voi tietää toimineensa väärin eikä korjata toimintatapojaan! Se pätee missä tahansa asioinnissa, kaupankäynnissä, työelämässä ja - niinkun kirjoitit - myös parisuhteessa.

päivi kirjoitti...

Kirjoituksesi oli todellakin hyvä.
Itse asun maalla ja meillä posti tuo paketit kotiin ihan pyytämättä. Eilen toi Jonnan puhelimenkin kun se oli tippunut taskusta tytön kaatuessa tien varteen. Meillä on todella hyvä palvelu. Kauppa-auto ei enää aja, harmi vaan, mutta lähikaupasta voi puhelimella tilata ostokset ja ne toimitetaan kotiovelle ilman toimitusmaksua! Me asutaan pienessä, 750 asukkaan kunnassa jossa on 2 kauppaa jotka toimivat myös postina, pankkiautomaattina, ravintolana, alkon tilausmyyntipisteenä ja huoltoasemana.

Viime viikolla laitoin palautetta Arlalle pilaantuneesta Fetasta ja sieltä tuli heti seuraavana päivänä vastaus ja tänään korvaus postitse.
Yritykset myös arvostavat palautetta, sillä muuten on kovin vaikea korjata virheitä jos kukaan ei niistä kerro ja itse ei välttämättä huomaa.

Lankakomero kirjoitti...

Meille on aikoinaan hankittu reilulla alennuksella maalipinnaltaan pintavaurioitunut (pieni naarmu) pakastin ja keskuslämmitysuuni, jonka emalipinnassa oli pieni kolhu, josta maali pois. Minä olen aika haka aina tarpeen tullen kinuamaan noita alennuksia, kannattaa valita sopiva miesmyyjä uhriksi...

tuitu kirjoitti...

Samoja ajatuksia myös täällä suunnassa :)Ja mitä tuohon parisuhteeseem tulee, niin meillä on juuri tänä aamuna keskusteltu siitä kuinka on vaikeaa lukea ajatuksia...

Susanna kirjoitti...

Hyvä kirjoitus minunkin mielestä. Mutta kaikki yrtykset eivät tosiaan ole varautuneet palautteeseen. monissa suurissakin firmoissa on niin kouluttamatonta henkilökuntaa, että ryhtyvät heti puolustuskannalle eivätkä ollenkaan osaa ottaa palautetta vastaan. Ihan kuin olisi kassan vika että leipä on homeessa tms...

Me elellään varsinaisessa lintukodossa, Ikeaan kävelymatka ja kaikki muukin suht lähellä, ja vaikka julkinen liikenne on surkea näin pääkaupungin mittakaavassa, kuitenkin kolme kertaa tunnissa menee joku kulkuneuvo :D Silti meidän edessä pysähtyy kauppa-auto, kirjasto-auto ja jäätelö-auto. What more can you want? :D

AnneV kirjoitti...

Näin kahden maan väliä sukkuloivana mulla on aina hauskaa vertaillessani ns. palvelukulttuuria. Täällä Belgiassa ollaan kyllä periaatteessa koko ajan niin kohteliaita ja kyselemässä mitä kuuluu ja nääsnääs, mutta sitten taas maksavaa asiakasta kohdellaan ihan miten sattuu.

Kassatyttö saattaa kesken tavaroiden latomisen innostua laittamaan lisää huulipunaa tai juttelemaan tauolle lähtevän työkaverin kanssa (poskipusut on kans vaihdettava ihan ehdottomasti). Kerran oltiin likkojen kanssa ravintolassa syömässä ja tarjoilija siinä pöytien välissä puikkelehtiessaan tempasi mua lautasella takaraivoon, aika lujaakin vielä. Pyysikö anteeksi? "Neidillä on kova pää", se sanoi.

Niin ja eilen kävin lounastunnilla ostamassa sämpylän ja tuoremehun, jotka pakattiin pieneen sangalliseen jämäkkään paperipussiin. Menin sen kanssa kirjakauppaan ja laskin pussukan kirjojen päälle siksi aikaa kun selasin lehtiä. Kioskin täti huuteli ensin kovalla äänellä, että onkos se teidän pakaasinne märkä, ja vaikka mä sanoin että ei ole, niin se tuli silti nostelemaan sitä ja kokeilemaan pohjasta. Jihuu. Näpit irti mun lounaasta!

Joo, mut mä uskon kans palautteeseen ja siihen, että tiettyjä asioita voi vaatia ilman että se on mitään pompottelua. Mutta kyllä mä annan sitten myös positiivista palautetta kun on sen paikka - Suomessa vaan tupataan menemään hämilleen tai joskus se otetaan jopa pyttyilynä - eihän nyt kukaan voi tosissaan kiittää hyvästä palvelusta.

TiinaV kirjoitti...

Rakentaessa sai tuntea itsensä pahimmaksi mahdolliseksi tiukkikseksi. Etenkin Puustellin kanssa oli ongelmia, kun heidän laatu ei meille kelvannut. Sama oli ikkunatoimittajan kanssa. Kiva tietää, että on muitakin narisijoita! ;D

Laitoin Modalle palautetta, kun lehteä ei muuton jälkeen alkanut kuulua. (Luultavasti entiseen asuntoon muuttanut "emäntä"-pipo pölli lehden...) Lehti odotti tiistaina postilaatikossa! :)

DistantKnitter kirjoitti...

Ja minulle selvisi postivirkailijan kanssa jutellessa, että kirje lähtee omasta laatikosta jopa ilman postimerkkejä, jos (omalla vastuulla) laittaa rahan mukaan.

Mutta en enää aja asioikseni paketteja hakemaan! Kiitos tiedosta!