Jouduin sunnuntaina tekemään jotain todella ällöttävää. Saimme ennen joulua kokonaisen pakastekalkkunan anopilta. Kiitos, anoppi_rakas_, muistan sinua vielä raahaamalla lahjaksi kokonaisen pupujussin nahkoineen päivineen ja vaadin että valmistat siitä sunnuntaipäivällisen.
Sulanut kuusikiloinen limainen ja haiseva kalkkunanraato piti ottaa pakastepussista, lihasnesteitä roiskui sukille, elukka oli painava ja limainen eikä siitä saanut kunnon otetta. Kalpea nahka jossa höyhenten nystyt erottuivat ja se haju. Kirosin elukkaa, sen hajua ja kastuneita sukkiani. Poikani mielestä se näytti sammakolta ja loppujen lopuksi hän nimittää sitä elukkakanaksi.
Eräänlainen resepti:
Tungin kourani elukan sisälle ja täytin sen sipulilla, valkosipulilla ja pienillä chileillä, päälle roiskin curryä, soijakastiketta ja salsakastiketta sekä suolaa ja paprikaa. Paiston elukkaa paistopussissa ensin 200 asteessa 45 min, sitten 150 asteessa kunnes lihalämpömittari näytti reilua 90 astetta paksusta rintalihaksesta mitattuna. Ei ehkä kaikkien keittokirjojen mukaan oikea tapa mutta ihan hyvää tuli. Elukkaa olisi kannattanut marinoida ensin mutta vannoin etten kuuna päivänä tuommoiseen ällötykseen koske. Säälin niitä jotka joutuvat valmistamaan kalkkunaa joka helkatin kiitospäivä ja joulu.
Ja nyt jostain se rusakko anopille.
I had to cook a turkey at sunday. Oh, the beast was so discusting, it smelled and it was slimey and heavy. I had to put my hand in it, yuk. Yuk,Yuk,Yuk! My son said it looks like a frog or alienchicken. I´m sorry for behalf of all who have to make turkey every damn holiday. Never again. My MIL bought that beast to us, and I´m thinking to thank her by giving her a dead rabbit. I wonder if she can cook it for dinner.
8 kommenttia:
Päivän paras, naurukin irtosi.
Eipä taida meijänkään pakastimessa tällä kertaa jänöä löytyä.. Kelpaisko joku muu? ;D Meillä metsästäjä itse hoitaa sen inhottavan puolen ruoanlaitossa.
Why stop on rabbit! Go to wood and find some other interesting animal!
Well, nothing like cooking for family! I really hate that. But I like eating anywhere but at my home! And hear this:when my parents come to me they always bring meat (prepared) with them (my worry are only sidedishes). Mom and daddy learnt not to take on me!
Ethän tunkenut päätäsi sen sisään, kuten mr Bean?
Vieläkö sitä on jäljellä? Taidan lähettää 5-v poikani teille. Hän oli nimittäin jostain saanut päähänsä, että haluaa kalkkunaa. En ole koskaan laittanut kalkkunaa, mutta parin viikon kinuamisen jälkeen vihdoin eilen tein kalkkunasuikaleista sapuskaa. Ja voi sitä pettymystä, kun pöytään ei tuotukaan kokonaista kalkkunaa!
golden: tarjoa kokonaisena paistettu kana ja väitä että se kutistui uunissa
sanni: en ymmärrä miten mr. bean ja joey(ko?) kykenivät työntämään päänsä moiseen haisevaan elukkaan, yuk.
sandra: i don´t think that we have lots of choises in woods, but maybe a beaver would be exotic enough.
Hehehee! Näin maalaisplikkana vähän naurattaa, mutta sen verran olen urbanisoitunut, että myötäelän voimakkaasti.
Kaupungissa varttunut ystävättäreni tuli kerran kouluaikoina meille kylään. Taisi saada elämänsä pahimmat traumat kun navetalle päin kävellessä vastaan tuli irtonainen lampaanpää ja siitä kun oli toipunut, meni meillä vessaan. Lavuaarissa oli juuri nyljetty ja huuhdeltu kaninraato. Meillä kasvatettiin kaneja lihaksi ja toisinaan syötiin myös lammasta ja kalkkunaa.
Nykyään mua jopa inhottaa avata niitä kaupan muovipaketteja, joissa on marinoitua lihaa kun raaka liha voi vahongossa koskettaa rystysiä kun pakettia leikkaa auki. Yäks!
Ei se kalkkuna nyt niin paha ole! Pitää vaan välttää pakasteversioita. Pinnalle voita, suolaa ja pippuria, ja eikun uuniin.
Lähetä kommentti