12. syyskuuta 2010

Virkkuukoukkuun joutui hän

Marimekolla oli myynnissä virkattu nalle jonka nenää pikkupoijjaan oli kiva painella. Lupasin virkata oman ötökän kotona ja aikamoinen possu sitten syntyikin.

Yhdeksänvuotias tyttäreni toivoi mustekalaa, toivottavasti kelpaa! Yleensä kaikki vaatteet muuttuvat heti kauheiksi kun ne on ostettu ja mikään ei nyt oikein kelpaa, taitaa olla esimurrosikää ilmassa. Huoh.


Ostinpa sitten puroa tarjouksesta kun tytär väitti ettei se kutita kaulaa. Ravelrysta kaivoin kivan poikittainvirkatun kaulahuivin ohjeen (tarvitsen ohjeen virkkauksiin kun olen niissä kokematon) ja kaksi kerää puroa plus vähän samantapaisia jämiä käytettyäni sain huivin syksyn kylmiä varten valmiiksi. Päättelen langat kun tulee kylmä, jos tämä kelpaa yleensäkään käyttöön.

Tämä tetraedripussukka taisi sentään kelvata käyttöön, kokeilin miten tälläinen ommellaan ja tämä retrokangas oli niin kaverin näköinen että lahjoitin sen suosiolla hänelle.
Vuosi sitten keväällä tuli tarve ostaa uusi itkuhälytin kun vanha petti luottamukseni eikä inahtanutkaan. Uuden hälyttimen myyjä kehoitti laittamaan pakkasilla vaikkapa villasukan sisälle että patterit pysyisivät kunnossa. No eihän neuloja voi laittaa villasukkaan muuta kuin jalan joten hälyttimelle piti TIETENKIN neuloa OMA suojus. Eikä mikään hitsin villasukka*jupisee*
Kyseinen mebby3 hälytin olisi myynnissä jos joku tarvitsee.

Kangaskoukkuunkin on ajauduttu, ensi kerralla esittelen mitä ihanaa ostin Sampsukan kotipuodista Nastolasta.

I´ve crocheted some things for kids and tried sewing the tetrahedron bag.

1 kommentti:

Inkeri kirjoitti...

Kivoja pikkutöitä. Nuo virkatut ötökät on söpöjä.