18. huhtikuuta 2006

Pääsiäisperinteitä

iGS kertoo pääsiäisviikon päivistä näin:

Kiirastorstai:
Kansankertomuksissa kiira oli pihapiirissä vaikuttava paha olento, joka karkotettiin pois. Karkotus onnistui kiertämällä talo ja pellot kelkassa kolisevan romun ja savuavan terva-astian kanssa.”Kitis kiira metsään, tulta savua selkään, peltoin perätse, aitain alitse”
(Saman asian ajoi varmaan suorittamani suursiivous imurin eli kolisevan romun kanssa, taisivat siinä hermotkin samalla savuta.)

Tämä näkyy vieläkin perinteenä polttaa pääsiäiskokkoja. (Meillä poltettiin kuusiaidan leikkuujätettä ja muuta palavaa roinaa.)

Pitkäperjantai:
Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ´Pitkää´ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa.

(Päivä oli omiaan pitkästymiselle anoppilassa.)

Lankalauantai:
Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat.

(Tässä olisi ollut mitä soveliain hetki kokeilla koolaid-värjäystä tai edes muutaman dymo-napin käyttämistä. Meillä kuitenkin oli metallilankalauantai ja kokeilin muutamaa korumallia ja totesin että rautalankavirkkaus ei ole minun juttuni.)

Sukkasunnuntai:

Sunnuntaille on vielä kaivettu lisänimi sukkasunnuntai. Sukkasunnuntai voi tarkoittaa sitä, että ollaan hiljaa, sukkasillaan. Tai pääsiäissunnuntain riehakasta ilonpitoa, jolloin sukatkin lentää pois.

(Kotoinen versio oli neuloa saunasukkia jotka valmistuivatkin eilen. Kuvia sukista saadaan sitten kun löydän kameran piuhan, taisi kiira viedä sen kiusallaan torstaina. Siivoaminen ei kannata.)


Koko pääsiäisviikkoa eli hiljaista viikkoa säätelivät monet uskomukset ja tavat. Silloin ei esimerkiksi saa rymytä tai tehdä liian raskaita töitä. Uskottiin myös, että pääsiäisviikolla tehdyt taiat vaikuttivat paremmin kuin muina aikoina tehdyt. Myös pääsiäisen jälkeinen viikko oli syytä elää ihmisiksi. Siivous ja kehräys oli rajoitettua ja riitely kiellettyä.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

TÄ5TÄ 0L1 MULL3 P4LJ0N HYÖTYÄ IhQ D44