Missä suunnittelijat?
Ovatko kaikki hyvät suunnittelijat karanneet ulkomaille vai ryhtyneet omien vaatemerkkiensä johtajiksi? Jos joskus harvoin löydät hyvän kaavan lehdestä, on se jonkun huippusuunnittelijan armopala. Selailin aamun vanhoja Burda-lehtiäni vuodelta 1997 ja sieltäkin löytyi enemmän kauniita, järkeviä ja istuvia asuja kuin mistä tahansa suomalaisesta nykylehdestä. Eikö suomessa ole lahjakkaita nuoria suunnittelijoita jotka voisivat tarjota lehdelle vakituisia mallejaan, vai eivätkö lehdet halua maksaa hyvistä malleista? Haluaisin että kaikki ihmiset löytäisivät yllensä kauniita vaatteita joissa he näyttäisivät hyvältä, vaatteita jotka kohottaisivat heidän itsetuntoaan ja saisivat heidät tuntemaan itsensä voittajiksi. Dream on.
Missä muotoleikkaukset?
Suomalainen ompeleva nainen kaipaa kauniita ja istuvia vaatteita, kuten edellisen muotiaiheisen keskustelun kommenteista tulee ilmi. Suomalaisella naisella on MUOTOJA. Olisi ihanteellista korostaa niitä hyviä muotoja ja häivyttää niitä ei toivotumpia. Itse ompelemalla tämä olisi niin helppo saavuttaa, puuttuvat vain ne kaavat joiden avulla se onnistuisi. Kaavoissa pitäisi olla muotoleikkauksia ja istuvuutta, ei suoria säkkimäisiä linjoja. Jos naisella on vyötärö, niin sitä voi korostaa, jakkujen ei tarvitse päättyä siiten takapuolen leveimpään kohtaan eikä housujen tarvitse olla niin matalaan leikattuja että karvat näkyvät. Onko mikään alentavampaa kuin arpinen läskimakkara joka tursuilee liian lyhyen paidan ja liian matalien housujen välistä? Minusta ei, sitäpaitsi sitä läskimakkaraani palelee helposti.
Jaakko Selin sanoi että suomalaisen naisen vartalo on haaste. Ilmeisesti siinä on aivan liikaa haastetta suomalaisille ompelulehtien kaavoittajille. Jopa asujen esillepanokin näyttää olevan turhan haastavaa, ompeleeko kukaan normaalivartaloinen nainen mekkoa joka näyttää aivan kamalalta säkiltä nuoren mallityttösen päällä?
Löydä oma tyylisi
Ensimmäinen askel kauniiseen pukeutumiseen ei ole se että laihduttaa kaksikymmentä kiloa ja venyy kaksikymmentä senttiä vaikka se muotisuunnittelijoille niin ihanan hyvin sopisikin. Ensimmäinen askel on se että tajuaa millaiset vaatteet ovat omalle vartalolle sopivia, ja hankkiutua epäsopivista eroon. Ja muistaa jokaisen kerran kun hankkii vaatteita katsoa peiliin, miettiä sopiiko tämä minulle, onko tämä oikean värinen, haluanko pitää tätä oikeasti ylläni, haluanko näyttää tälläiseltä.
Kannattaa lukaista kirja Tyyliä vai ei, se voi todellakin muuttaa tyylisi täysin.
Missä tavallisen kokoiset mallit?
Muotilehdissä on yleensä kahta tyyppiä malleja, laihoja mannekiineja ja reippaita xl-malleja. Mutta siihen välille mahtuukin sitten todella monenmoista muotoa ja kokoa, ja olisi kiva nähdä miltä vaate näyttää kokoa 40, pituus 162 cm olevan mallin päällä. Vaatteen tulisi näyttää hyvältä erilaisten ihmisten päällä, ei pelkästään sen vaatetta esittelevän laiheliinin yllä. Kuinka monta prosenttia suomalaisista on mallimitoissa kun televisiossakin kerrotaan viikoittain kuinka suomalaiset lihovat ja keskimääräinen naisten vaatekoko alkaa nelosella.
SK vs. Burda, tyyliä vai ei?
Suuren Käsityölehden käsitys normaalivartalosta?
Ennen oli paremmin
Ennenvanhaan burda-lehden ohjesivut suomennettiin, nyt lehteä myydään englanninkielisenä
tai ruotsinkielisenä versiona, miksi? Ompelevatko ruotsalaiset kanssasisaremme enemmän kuin me? Burdan malleissa on sitä jotain, muodikkuutta, muotoa ja istuvuutta, juuri sitä mitä varmasti mekin osaamme arvostaa. Miksi niin hyvän lehden ohjesivujen kääntäminen on lopetettu?
Jos emme osaa kielilläpuhumisen jaloa taitoa niin joudumme tyytymään modan tapaisiin suoriin säkkeihin, ajattelemattomiin leikkauksiin ja sopimattomiin malleihin. Suuri käsityölehti (lehdellä on myös hyvät puolensa) ei myöskään loista tällä saralla, itkettää kun ajattelen niitä kaikkia jotka eivät osaa muokata kaavoja hiukkaakaan vaan ompelevat vaatteita jotka eivät istu tippaakaan, pettyvät omiin tekeleisiinsä ja hylkäävät koko harrastuksen. Te pettyneet, lainatkaa kirjastosta burda-lehtiä ja kokeilkaa niiden ohjeita.
Kotelomekossa suunnittelijan taidot punnitaan.
Vasemmalla Burda, oikealla Moda
Muovikääre peittää mokamuodin.
Ja vielä lopuksi huomautus lehtien pakkaamisesta muoviin,miksi? Kaava-arkit voidaan nitoa keskiaukeamalle, niin on ennenkin tehty. Onko lehdissä muovikääre jotteivat ostajat näkisi mitä
kauheuksia lehti on taas täynnä, vai siksi että mainoslappuset pysyvät varmassa tallessa? Eikö ostajalla olekaan oikeus tutustua tuotteeseen ennen ostopäätöstä?
Nämä mallit tarjoaa Moda ja suunnittelija Stina Sjöblom
Pahoittelen kuvien huonoa laatua, kohteet saatte itse arvioida.
This long post contains wondering why finnish clothing design sucks so bad. Just look at those pics and you realise what I´m speaking of. We want more great looking and fitting patterns, for knitting and sewing.
17 kommenttia:
Olen harvinaisen samaa mieltä noista Modan ompeluprojekteista. On Suomessa kyllä ihan hyvääkin suunnittelua- tosin lähinnä lastenvaatepuolella. Ottobre on mun mielestä todella hyvä lehti. Siis sekä visuaalisesti että malleiltaan! Odotankin innolla Ottobren keväällä ilmestyvää ekaa naisten vaatteisiin kokonaan keskittyvää liitettä!
Eiks muuten ollut hassua, että tuossa lehdessä oli se Jaakko Selinin haastattelu, mut ei yhtään sen suunnittelemaa mallia? Jotenkin oletin, kun lehden aukaisin, että se olis koko jutun idea? (Vai enkö mä vaan löytänyt..)
Samaa mieltä!
Sen lisäksi että suomalaiset eivät osaa suunnitella vaatteita (joo, yleistän kenties mutta sittenpähän yleistän), niin suomalaiset vaatekauppojen sisäänostajat eivät osaa ostaa kauppoihin myytäviksi kauniita vaatteita. Jos katsoo vaikka netanttilan tarjontaa niin come on, onko vaatteiden nykyään tarkoitus rumentaa naista?
Aamen ja hallelujaa!
Ehkä mua ei niin kamalasti haittaa, vaikkei ommeltavaa enää löydy kun ei löydy siedettäviä kankaitakaan.
En ompele itse, sillä kärsivällisyyteni ei riitä siihen, mutta olen samaa mieltä näistä muovikääreistä. Miksi käsityölehdet on paketoitava? Siksi, että onneton kuluttuja voi maksaa lehdestä lähemmäs kymmenen eskoa todetakseen vain kotona että eihän tässä numerossa(kaan) ollut mitään kiinnostavaa?? Olenkin lopettanut kyseisten lehtien ostamisen sen jälkeen kun elmukelmut astuivat kuvioihin.
Laitanpan minäkin lusikkani tähän soppaan. Se, että Burdan kaavat tuntuvat sopivan sinulle ja Modan kaavat ei, johtuu ihan luultavasti tälläisesta yksinkertaisesta seikasta kuin kaavoitusjärjestelmä. Burda sakaslaisena käytää saksalaista kavoitusjärjestelmää ja Moda puolestaa pohjoismaista. Ja eron huomaa!! Minä en ole ikinä saanut hyviä housun kaavoja pohjoismaisella systeemillä (ja olen kyllä yrittänyt), mutta saksalainen ottaa huomioon, että naisella on naisen mitat. Saksalaisessa kaavajärjestelmäässä on paljon enemmän variaatioita vartalon muodon suhteen kuin pohjoismaisessa.
Tästä voisin jatkaa loputtomiin, mutta antaahan olla. Halleluja. Minä liputan kans Burdan suuntaan.
Asiaa kirjoitit taas! Itse huomasin Burdan kaavojen paremmuuden jo teini-ikäisenä 70-luvulla ja eipä sen jälkeen ole suomalaisten lehtien kaavoja tullut pahemmin käytettyä, ne kun eivät yksinkertaisesti istu. Myös saksalaiset neulelehdet hakkaavat suomalaiset mennen tullen. Mulla on ystävä, joka on mallia lipputanko ja sen päällä melkein vaate kuin vaate näyttää hyvältä.
Hämmennetään soppaa kunnolla.Minulla on se onni ja vitsaus että osaisin kaavoittaa itsekkin. Olin myös koulussa aika hyvä siinä. Opettajamme käytti lähes poikkeuksetta saksalaisten kaavoitustapaa ja ilmoittikin että housujen kaava kannattaa tehdä saksalaisten ohjeiden mukaan. Ostelin burdia niin kauan kuin ne oli suomenkielisiä... että höh siitäkin... suomen pienet markkinat ei taida kannattaa...
Ainakin ennen Vatevan messuilla esiteltiin seuraavan kauden mallistot joista sisäänostajat valitsivat omansa. Teki oikein pahaa kun parhaimmat jäi valitsematta, kai eletään niin varman päälle ettei mitää vanhasta poikkeavaa valita valikoimiin.
Modan vaatteita en ole ommellut kuin vanhasta modasta ennen eurokankaan malleja. Ottobre on ainoa jonka malleja olen lähiaikoina tehnyt. Suuren käsityölehden nuorten mallit pistävät silmään, kuinka ne on voitukkin kaavoittaa niiiin erilaisiksi kuin alkuperäinen, suhteet päin prinkkalaa... ja yleensä malleja on muokattu helpommiksi eli tavanomaisemmiksi. No mitä voi odottaa lehdeltä jonka tavallisin malli taitaa olla ulkoiluasu säähän kuin säähän. poikkeuksena nimisuunnittelijoiden mallistot.
Mäkin muuten odotin että Modas ois ollu joku selinin suunnittelema neule, mutta ei... höh... joku aika sitten hän esitteli aamutv:ssä omaa neulemallistoaan pierrec...lle.... aika mukavia ideoita...
Suuren Käsityölehden kaavat istuvat päälleni erittäin hyvin.
Muutoksia ei juurikaan tarvitse tehdä. Saksalaiset housunkaavat eivät puolestaan sovi milläänlailla, eikä myöskään valmiit saksalaiset housut.
Ziinan postauksen ja nämä kommentit luettuani tuli mieleen, että onkohan kaupoissa mitään saksalaisia vaatemerkkejä ja jos, niin mitä? Jos ne kerran olisivat istuvampia jne. En osaa ommella ja kaupoista varsinkin sopivien housujen löytäminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Siinä kirosana lentää jos toinenkin, kun kierrät kaupasta kauppaan, sovitat joka paikassa nipun vaatteita ja yksikään ei istu/sovi päälle/näytä hyvältä!!! Kaikki vaatteet nyt ei voi kaikille vartalotyypeille käydäkään, mutta kun kaupoista löytyy vain yhdelle vartalotyypille suunniteltuja vaatteita, niin ottaa kyllä pahemman kerran päähän.
Jos parasta mitä suomalaisella vaatesuunnittelulla on (lehdistön mielestä) antaa on Paola Suhonen ja hänen rumista kankaista suunnittelemansa navettatakkia muistuttavat luomukset, niin ei kai paljon muuta voi olettaa ns. muotilehdiltäkään. Itse kun en ompele, niin en yleensä edes katso Modan ompelumalleja. Nyt katsoin, kun nostit asian esille jutussasi: Paola Suhosen vaikutteet olivat selvästi nähtävissä läpi koko malliston!
Saksalaisia vaatemerkkejä ovat muuten ainakin MAC, Marc Aurel ja Gerry Weber, joista ainakin kahden ensin mainitun vaatteet ovat erinomaisesti kaavoitettuja ja hyvin istuvia.
Yhdyn kommentteihisi täysin. Burda ja sen erikoislehdet ovat parhaita kaavalehtiä, jos harrastaa ompelua. Parhaat neuleohjeet itsesuunniteltujen lisäksi löytyvät Sandrasta, Verenasta ja erilaisista ulkomaisten suunnittelijoiden malleista.
Suomessa ei enää osata, ammattiompelijoita ei juuri ole, tyyli taisi mennä tevanaken myötä.
Uudet ompelu- ja neulonnan harrastajat turhautuvat kun luulevat itse tehneensä virheitä...
Jotain tälle täytyy tehdä !!
Hyvähyvähyvähyvä, taputan käsiäni kuin se mummo siinä mainoksessa, jossa pikkupoika vetaisee astiat pöydästä.
Olen samaa mieltä kanssasi! Tähän samaan putkeen pukkaan myös valmisvaatteet, joista osa näyttää kuin niitä pitäis myydä niissä pienissä punaisissa putiikeissa kulman takana ja ne näyttää siltä, että "buy me" Ja ns. isot koot on todellakin tarkoitettu kaikin puolin isokokoisille ihmisille, mutta ei niissäkään vaatteissa useinkaan mitään mallia ole. Vaan ne on lähinnä sellaisia "kääriydy tähän ja ole näkymätön"- tyylisiä. Ahistaa...
Aamen! Suomessa asuessani lopetin SSKK:n (vai mikalie nykyaan nimeltaan) tilauksen, kun siella alkoi olla noita lankkujen paalle puettuja sakkeja vahan liikaa. Olen itse aika muodokas (ja ylpea siita), enka halua haveta muotojani, niinkuin lehtien mielesta kai pitaisi tehda. Kiva juttu on, etta lehdissa on naita XL-mallejakin, mutta miksi ne naisrievut puetaan sakkeihin? Jarjestaan nakee ohjeita ja malleja, joissa ison naisen paalle on puettu hervottoman kokoinen printtikangas ja sita kangasta on paljon. Isollakin naisella on muodot, ja isotkin naiset voi haluta korostaa niita. Toinen aaripaa on sitten nama nalkiintyneet haamun nakoiset pirpanat, jotka nayttaa oikeasti ihan yhta rumilta kuin ne sakkeihin puetut isot naiset. Harva on oikeasti anorektinen, ja miekin kaipaisin niita valimalleja.
Taalla rapakon talla puolella on jotain hyvaakin tullut siita, etta keskimaarin joka 3. on ylipainoinen: isoille ja keskikokoisille naisille on paljon istuvia ja kauniita vaatteita. Ja ne on halpoja! Lisaksi taalla on tosi pienia (siis pienia, vaikka 155cm ja kokoa 32) naisia, joille on myos paljon vaatteita. Eika isojen naisten vaatteet tarkoita sita, etta esim. housujen lantionymparys ei kasva, mutta lahje pitenee, kun koko kasvaa. On kiva menna vaatekauppaan, kun loytaa kivasti istuvia t-paitoja itselle ja nakee muidenkin runsasmuotoisten pukeutuvan viehattavasti!
Okei SSK-juttu perustui siihen että mulle siel ei löydy sopivaa, kuten ei nykyään enää kaupoistakaan. Koot loppuu kesken kun 42 on isoin mielenkiintoisimpiin malleihin. Sit isojen jutut on muodottomia telttoja...
Yritin lopettaa SSK:n mutta hyvän tarjouksen myötä taas tilataan. neulontapuolen takia se lehti mulle tulee...
jos erehdyn tekemään jotain itselle, yleensä tuloksena on suoraan kaappiin siirtyviä yksilöitä jotka eivät tule näkemään päivänvaloa.... olen jotenkin yli kriittinen oma tekemien vaatteiden kanssa....
Ja ihan perusvaatteita ei kiinnosta lähteä tekemään kun vastaavia löytyy joka nurkalta, aina joku juju pitäis löytyy... kyllä nytkin pari tuoretta ja muutama hyvin marinoitunut kangas odottaa inspiraatiota....
ja kukas muukaan oli SSK:ssa kuin selin tällä kertaa kolmella pikkumustalla....
Pakko myös pistää lusikka tähän soppaan, koska olin niin totaalisen PETTYNYT uusimpaan Suuren käsityölehden numeroon! Yksi ainoa ohje, jonka olisin edes voinut kuvitella toteuttavani :-( Selinin pikkumustatkaan eivät sytyttäneet. Ottobre on loistava, kunpa joku tekisi myös aikuisille vastaavaa! Nyt juuri mielellään ompelisi itselleen, koska valmisvaatteet vasta kamalia tätä nykyä ovatkin.
Mielenkiintoinen keskustelu rakkaat sisareet!
Käytän hameita kokoa 34 tai 36, yläosa on sitten jo 70D mutta kun on epäsuhta vartalo on vaikea löytää sellaista mikä oikeasti sopii, joten ompelen.
Modassa on ollut vain katsomisen arvoista neuleet, eikä sitten muuta. Ajattelin tosiaan että vika on päässäni kun en kokenut ollenkaan että vaate joka on tarkoitettu kesäyöhön ei musta vaan kerta kaikkiaan ole seksikäs. Vihdoin joku puhuu mun kieltä! Kiitos siitä kaikille, tuli helpompi olo. :)
Virolainen nainen
Moikka!
Oli kiva löytää näitä kommentteja. Samaa mieltä olen: Burdan kaavat hyviä ja mallikkaita, nyt vain jalka paketissa selaan vanhoja lehtiäni, sillä en ole saanut huhtikuun numeroa kynsiini!!
Lähetä kommentti